sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Valmentajan puheenvuoro!

Kirjoitin Googleen "valmentaja" ja "vuorikiipeily" heti projektini alkumetreillä. Tiesin, etten osaisi yksin valmistautua edessä olevaan ponnistukseen. Haku noilla sanoilla ei tuottanut toivottua tulosta. Mittavan kartoitustyön jälkeen päädyin istumaan Tapion toimistohuoneeseen ja selittämään ideaani. Olin vähän huolissani, että mahtaako hän ottaa minua tosissaan. Mutta kun näin Tapsan heti innostuvan projektistani, tiesin tulleeni oikeaan paikkaan.

Janiina Ojanen Tapio Kamppi
Viime marraskuusta asti Tapsa onkin sitten määrännyt, mitä, kuinka ja koska syön, liikun ja lepään. En ole aiemmin ollut näin mittavassa valmennuksessa. Luottamuksen merkitys on valtava. Minun on oltava rehellinen ja avoin, silloinkin, kun hommat eivät ole menneet ihan putkeen. Tapsan pitää olla koko ajan kartalla henkisestä ja fyysisestä voinnistani, ei vain suorituskyvystä. Minun pitää myös uskoa valmentajan ammattitaitoon varauksetta ja hyväksyä hänen auktoriteettinsa.

Samalla valmennussuhde on vapauttava kokemus: teen niinkuin käsketään ja raportoin omia kokemuksiani ja tuntemuksiani. Voin luottaa siihen, että Tapsa valvoo kaiken sujuvan kuten on tarkoitus. Toinen asia on palaute ja kannustus. Niiden merkitys on ihan mielettömän suuri jaksamisen kannalta. Olenkin todennut olevani välillä kuin Pavlovin koira, teen suorituksen niin hyvin kuin taidan ja käännyn sitten katsomaan Tapsaa "no, kehu nyt" -ilmeellä.

Olen täällä jatkuvasti puhunut valmentajastani, mutta nyt on aika antaa hänelle puheenvuoro. Esitin hänelle muutamia kysymyksiä, joihin hän vastaili seuraavalla tavalla:

Mitä Vuorenvalloituksen kaltainen projekti vaatii fyysiseltä kunnolta?

"Vuorenvalloitus vaatii fyysiseltä kunnolta monen osa-alueen vahvuutta, mikä tekee projektista
haastavan. Tarvitaan kestävyyttä, voimaa ja ketteryyttä, vain muutamia mainitakseni.
Yhden ominaisuuden treenaaminen on melko helppoa, mutta kun koko paletti pitää olla kasassa, harjoittelun on pakko olla suunnitelmallista ja melko tarkkaa.

Valmentajan näkökulmasta tämä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Se vaatii hyvän suunnitelman ja herkkää korvaa treenattavan kuuntelemisessa.

Valmennusohjelmamme tärkein perusta on treenattavan, eli sinun, fyysisen kunnon lähtötilanne. Sen mukaan tehdään kaikki suunnitelmat nousujohteisesti rasitusta kasvattaen. Oma mottoni kuitenkin on "mieluummin pikkuisen liian vähän, kuin pikkuisen liikaa treeniä". Näin säästyy vammoilta ja motivaatio säilyy loppuun saakka."

Miten minun huiputuskuntoani on rakennettu?

"Aluksi rakennettiin pohja peruskunnolle: nostettiin lihasvoimaa ja  peruskestävyyttä: keskipitkiä sarjoja isoilla liikkeillä kuntosalilla ja  vajaan tunnin lenkkejä matalalla sykkeellä.

Toinen periodi keskittyi edelleen voimatasojen nostoon, nyt hieman kovemmalla treenillä ja isommilla painoilla. Kestävyyteen ei vieläkään uhrattu paljoa aikaa, koska sinun kestävyystasosi oli jo valmiiksi melko hyvällä pohjalla.

Treenien kokonaismäärää nostettiin jonkin verran. Jakson loppupuolella alettiin tehdä enemmän kestävyyspainoitteista treeniä kuntosalilla ja lenkit ja muu aerobinen liikunta lisääntyi. Mukaan otettiin myös kovasykkeisiä vauhtiharjoituksia sekä ylipitkiä pyörälenkkejä (4–5 tuntia kerrallaan)

Nyt viimeisellä kolmanneksella painotus on kasvavassa määrin kestävyyskunnon ja hapenottokyvyn parantamisessa. Voimaharjoittelu on silti edelleen tärkeä osa treeniä. Harjoitusmäärät ovat kohta korkeimmillaan. Yksi kokonainen lepopäivä kuitenkin on joka viikko. 

Viimeinen 3–4 viikkoa on vielä oma kokonaisuutensa, johon vaikuttaa senhetkinen tilanne. Lihaskuntotreeniä vähennetään ja keskitytään huolella lihashuoltoon ja tehdään viimeiset kovat kestävyysharjoitukset. Hyvään palautumiseen ja lopulta tankkaukseen jätetään riittävästi aikaa, jotta kaikki voimavarat ovat varmasti käytössä itse suorituksessa."

Vaikuttaako harjoitteluun se, että olen nainen?

"Haaste on fyysisesti kovempi naiselle kuin miehelle. Harjoittelu ei juuri eroa miehen ja naisen välillä, vaan määräävä tekijä on lähtökunto. Henkiseltä puolelta on sanottava, että harjoittelun toteutumisen perusteella homma ei jää ainakaan päästä kiinni. Fysiikkasikin on saatu todella hyvälle tasolle, joten uskon että homma menee varmasti maaliin.

Marraskuussa 2014 aloittaessamme valmistautumisen koitokseen kuntotasosi oli keskiluokkaa, ei siis huono, mutta et ollut "vuorenvalloituskunnossa". Nyt reilu puoli vuotta myöhemmin kuntotaso on todella erinomainen, joten olen hyvin tyytyväinen saavuttamiimme tuloksiin!"

Kuinka ruokavalio tukee treeniäni?

"Ruokavaliolla on pyrittiin alkuvaiheessa maltillisesti kiinteyttämään kehoa, mikä onnistui hyvin. Loppuvaiheessa on etsitty lähinnä oikeaa energiatasapainoa eli pyritty syömään monipuolista ruokaa kulutuksen mukaan ja optimoitu hyvä palautuminen.

Haasteitakin on matkalla toki ollut. Mutta hyvä valmennussuhde ja suora palaute molemmin puolin ovat auttaneet ratkaisemaan kaikki eteen tulleet tilanteet. Arjen haasteet ovat välillä venyttäneet harjoittelurunkoa, mutta ne on otettu aina seuraavalla viikolla takaisin vähintään samalla mitalla.

Kaiken kaikkiaan uskon vakaasti Vuorenvalloituksen onnistuvan vallan mallikkaasti!"


Ensi viikolla toteutan tyttäreni unelman ja vien hänet Legolandiin. Aion siis hetkeksi unohtaa Vuorenvalloituksen, treenin sekä bloggaamisen ja keskittyä vain syömään jäätelöä ja ajamaan vuoristoradoissa maailman parhaassa seurassa. Palaan siis linjoille noin viikon kuluttua. Siihen asti toivotan sinulle aurinkoisia kesäpäiviä!

4 kommenttia:

  1. Ihanaa rentouttavaa lomaa teille, muista hetkeksi aina välillä tyhjentää pää huiputuksesta. Olen itse käynyt Legolandissa silloin, kun se on perustettu, aika kauan sitten, mutta se oli jo silloin mahtava. Luin ton yhen sun jutun pyöräilystä, kun oikein kovaa tuuli ja jatkoit vain polkemista, eilen itse olin juoksemassa ja tuuli sairaasti vastaan, silloin muistin sun jutun ja ajattelin, minäkään en nyt anna periksi ja niin painatin etukenossa ja sain matkani taivallettua. Tsemppasit siis minua, KIITOS!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et voi kuvitellakaan, kuinka iloiseksi viestisi minut teki! Se, että tarinani ja tekstini antavat jollekin toisellekin intoa ja voimaa pinnistää kohti omaa tavoitettaan, on aika lailla parasta, mitä voi tapahtua!
      Kiitos myös lomantoivotuksista, tämän viestin kirjoitettuani suljenkin sitten koneen moneksi päiväksi ja keskityn pitämään hauskaa tyttäreni kanssa. Kiitos vielä ja tsemppiä! :)

      Poista
  2. Tervehdys ja paljon onnea tulevaan onnistumiseesi. Törmäsin mielenkiintoiseen blogiisi etsiessäni PT:tä itselleni. Hieno lukea kokemuksistasi Tapsan harjoitusmetodeista, pitäisi itsekin aloittaa hänen opastuksessaan kuntokuuri ensi viikolla. Itselläni ei ole ihan yhtä KORKEAT tavoitteet harjoittelun suhteen mutta eihän sitä tiedä vaikka liikuntakärpänen puraisisi kunnolla alkaisi muutkin liikuntamuodot kiinnostamaan. Hyvää kesän jatkoa teille kaikille urakkaan osallistuneille ja toivotaan ettei huipulla tuule...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Tero!
      Kiitos kannustuksesta ja palautteestasi, molemmat lämmittävät mieltäni!
      Eräs hieno puoli liikkumisessa on, että siinä nälkä kasvaa syödessä. Lisäksi huomasin ainakin omalla kohdallani, että kun Tapsan ohjauksessa opin tekemään asioita oikein, monet alunperin vastenmielisiltäkin tuntuvat jutut alkoivat maistua. Esimerkiksi kahvakuula-treenaus on sellainen, jota alunperin inhosin ja nykyään nautin siitä kovasti!

      Tsemppiä kuntokuuriin! Tee vaan niinkuin yhteinen orjapiiskurimme sanoo ja hyvä tulee! :)

      Poista

Kiitos, kun kysyt, tsemppaat ja/tai kommentoit Janiinan Vuorenvalloitusta!