 |
| Kuva: Arttu Muukonen |
Opas: Pette Halme / Elämysmatkat
Seikkailija, jolle kiipeilyssä tärkeintä on estetiikka, elämykset ja makeat muuvit.
"Päämäärää tärkeämpi on matka."
Kiipeilypari: Marko "Laku" Laukkanen
Tarinoita rakastava mies linssin takana tarttuu haasteisiin:
"Tottakai se onnistuu. Ihmisethän näitä hommia tekevät."
"Tottakai se onnistuu. Ihmisethän näitä hommia tekevät."
Vuorenvalloittaja: Janiina Ojanen
Jästipäinen ja hiukan pöhkö ensihuiputtaja, jolle unelmat ovat tavoitteita.
"Asioita tehdään tai ei tehdä. Yrittäminen on turhaa."
"Asioita tehdään tai ei tehdä. Yrittäminen on turhaa."
'Elämän tarkoitus ei ole saapua hautaan turvallisesti, hyvin säilyneessä vartalossa, vaan liukua sinne sivuttain, täysin loppuun kuluneena huutaen: "Hitto mikä matka!" – Mavis Leyrer 83 v.'
(Carina Räihä: Huipulta huipulle)
Joko mennään? En jaksaisi odottaa enää yhtään!
On sulla "maisema"
VastaaPoistamitä seurata. Toivottavasti pystyt keskittymään olennaiseen elikkä kiipeylyyn..
No juu, enpä voi valittaa. ;) Eiköhän kiipeämisessä kuitenkin ole sen verran hommaa, että se sitoo huomion varsin tehokkaasti.
PoistaEli teidän mukana eli lähe muita kiipeilijöitä, ryhmät on siis aina pieniä?
VastaaPoistaTurvallisuusasiat määrittävät kiipeilytiimin koon. Ainakin tässä tapauksessa, kun minä ja Laku olemme kokemattomia, köysistössä on vain oppaamme Pette ja me.
PoistaYrittäminenhän on tärkeintä. Jos asioita vain tekee, niin päin peetä menee.
VastaaPoistaOlen samaa ja eri mieltä. Olen samaa mieltä siitä, että valmistautumattomana asioiden tekeminen ei (ainakaan aina) ole järkevää. Ja tottakai pitää tunnistaa riskit ja omat rajoitteensa. Mutta minun mielessäni kyse on asenteesta. Oman tulkintani mukaan sana "yrittää" sisältää jo odotuksen epäonnistumisesta, ainakin osittain. Ikäänkuin puoliksi olisi jo luovuttanut.
PoistaEli jos päätän: "Kiipeän vuorelle", on se voimakkaampi sitoumus tavoitteeseeni kuin "Yritän kiivetä vuorelle" Kyse on siis päättäväisyydestä. Siksi haluan lähtökohtaisesti aina tehdä asioita, en kokeilla, onnistunko.
Silloin pettymyskin on suurempi. Ei saa olla liian ankara itselleen, se kostautuu. Mitä enemmän ihminen suorittaa, sitä enemmän pettyy omaan rajallisuuteensa. Noin niinkuin koko elämän kantilta. Päättäväinen voi olla , mutta armo itseä kohtaan kannattaa muistaa. :)
PoistaKyllä, osut ihan täsmälleen oikeaan! Myönnettäköön, että välillä minulla on taipumusta olla aika armoton itseäni kohtaan. Usein vahvuutemme ovat myös heikkouksiamme. :)
Poista